.viikon [tsemppi]biisi.

sopiva lumituiskuiseen keskiviikkoon.
mielessä eilisen opit. tiivistän
tärkeimmän 140 merkkiin.
selkeytä. yksinkertaista.
rakastan pistettä.
siinä kaikki..

.metsän lumo.

viikonloppuna alkutalven luonto tarjosi parastaan,
kuura kaunisti metsät ja veet,
maisema vaihtuu päivittäin,
nyt tienoon peittää paksumpi lumipeite..

.inner warrior vs. bureaucracy.

..oikeasti tuon people sanan kohalla pitäs olla byrokratia.
kuten olen monasti hehkuttanut, meikän työ on ihanaa,
mutta työympäristönä määräaikaiselle valtion virasto
ei juuri tarjoa mahdollisuuksia kehittymiseen eikä
talo myöskään halua hyödyntää aina osaavinta väkeä.

joten ei, tänäkään maanantaina ei ole vaikea miettiä
lisäboostin tarjoajaa illan body combat tunnille,
aijon surutta tylyttää mm. tätä byrokratiakukkasta:
"määräaikaista ei voida palkata talon virkatehtävien hoitoon"
se on kyllä erittäin mahtavaa, että talolla on enemmin varaa
jättää osa töistä tekemättä tai hoitaa niitä vasemmalla kädellä,
kuin maksaa osaavalle henkilölle työn tekemisestä palkkaa.

en voisi kuvitella rakkaalle combat-tunnilleni
parempaa ajankohtaa kuin maanantai-illat,
menkääpä vaikka testaamaan,
on muuten hyvä mieli loppu maanantain..
reipasta viikonalkua!

.hyvä olo.

perjantai, työyksikkö suuntaa majalle,
pulinoimaan ulkoilun ja yhdessä olon lomassa,
tulee hyvä mieli.

illalla aarniometsän syliin,
mökissä on jo pakkasta,
lämmitellään sitä hiljaa,
onkohan järvi jo jäässä
huomenna saapuvat vieraat..

hyvän olon viikonloppu eessä!

.oiva ysmy.

Ysmyt marimekoissa 24.-28.10.

himppasen himottais.

kukkaroa kurittais..

.winter is coming.

on ollut ihana seurata luonnon hiljentymistä talveen,
kotona, täällä pohjoisessa.
tänä vuonna olin kotona, kun ensilumi satoi,
viimeiset 7 vuotta sain äidiltäni aina tekstiviestin
lumen tultua ja itkuksihan se aina meni..
mutta ei tänä vuonna.
illat pimenevät
kaamos hiipii
yöt painuvat pakkaselle,
ihanaa talvi tulee!

ps. metsä on tähän aikaan taianomaista,
ja kuvien satumetsä myös suojellaan, jeij!

.ensilumi.

Satoi tänään, ihanaa <3



ps. kokeilin kännykällä.. ei vakuuta tämä,
mutta luminen maisema on ihana, öitä.

.eksyvä löytää.

loirin keikalta etutukka kipeänä yksin tihkusateiseen metsään,
yhtä aikaa niin uskomattoman pöljää ja mahtavaa,
vanha talvitie vei aukean laitaan, jäin tikkoja ihmettelemään,
päätin suunnata ihan vähän eri reittiä takaisin,
meinasin eksyä ja vähän eksyinkin tiheikköön,
takaisin tielle etsiessä, löysinkin jotain,
mitä alunperin lähdinkin etsimään,
täysin vahingossa..

voi iloa, voi onnea,
suppiksia kasvaa sittenkin
näinkin pohjoisessa!

aika ilonen olin myös ko löysin lopulta
ulos tiheiköstä ja takaisin tielle,
vain muutaman kilsan väärässä suunnassa,
seuraavana päivänä jaoin koordinaatit apajalle toiselle emännälle
ja se tuntui tuplaavan ilon!

.valontuojat.

viimeisenä iik-päivänä,

viimeisenä aukiolotuntina,

ja lähes viimeiset yksilöt,

ihanat valontuojat..

ps. blogistaniasta olen bongannut, 

että näitä saa lähes yhtä halvalla 

nyt hulluilta päiviltä..

valoa viikonloppuunne!

.huomenna.

huomisilta on hänen.

näin loirin muutamia vuosia sitten,
hänen heikkoina hetkinä,
joten odotukset huomista
juhlakonserttia kohtaan ovat korkealla..

***

ja tästä kappaleesta,
reilun kymmenen vuoden päästä
kirjoitan näitä sanoja kaikkien
valmistuvien ja vuosia täyttävien
ystävien lasten kortteihin..

"minä toivon sinulle
elämäsi matkalle
sen verran onnea,
ettet kesken katkea.
sen verran valoa,
et tiedät kenen vieraan istua,
ja sen verran pimeyttä,
että on pakko rukoilla.

sinä ystäväni, niin kirkkaana soi
sulla on kaikki jo mukana,
sinä maailmaa mittaillen kantaa sen voit,
mikä on kaikkein arvokkainta.

toivon sen verran murhetta,
ettet sorra heikkoa.
ja sen verran rakkautta,
et tiedät milloin vaieta.
sen verran viisautta,
et tunnistat ystäväsi,
ja sen verran kipua,
että osaat antaa anteeksi.

sinä ystäväni, niin kirkkaana soi
sulla on kaikki jo mukana,
sinä maailmaa mittaillen kantaa sen voit,
mikä on kaikkein arvokkainta."


***

huomenna mukaan pakataan tukuittain nessuja,
siitä huolimatta ja juuri sen vuoksi,
ihanaa viikonlopun aloitusta kaikille!

.oho.

pienellä sanalla voi olla aika eri merkitykset,
yllättävänkin lyhyessä ajassa..

ote tältä päivältä, riennän puolijuoksua töistä kampaajalle,
keskustelen tulevasta tukasta saksien heiluttajan kanssa,
sen jälkeen joudun ottamaan rillit pois ja luen sokeana lehtiä pari tuntia..

"noniin, miltäs näyttäis?" sitte hapuilen lasit takasin päähän
"OHO!" iloisesti, aidosti yllättyneesti, hiuksia hypistellen
"ohho, oho, onpa aika kiva, väri on tosi hyvä, tykkään,
ja tää otsis on kyllä raikastus, jännää."

Tukasta tuli piirun lyhyempi ja piirun tasapolkkaisempi kuin olin
ajatellut, mutta iloitsin, koska olin luovuttanut pääni toisen käsiin
ja sanonut, että haluan lähteä täältä uudella tukalla ja pitkästä aikaa
otsis vois olla hyvä vaihtoehto, niin ja ei punaista eikä kynittyä päätä,
ja peilistä näky ihan uus tukka, kiva hyvä tukka, jee!
sitte maksan lattialle jääneistä kutreista ja tummista sävyteaineista,
edelleen hyvillään, hieman myhäillen ja poistun ulkoilmaan..

kotimatkalla on pakko poiketa kenkäkauppaan,
ei en katsonut yksiäkään kenkiä,
mutta peileistä oli vilkuiltava uutta päätä,
vähän sormilla siirrettyä suortuvia..
ja eikun kotia kohti,
ja nyt täytyy sanoa, että pokkani on maailman huonoin,
oikiasti huonoin ikinä, joten on suoranainen ihme,
että kotona pystyn huikkaamaan hein, kuten joka päivä,
puuhastelemaan hetken niitä näitä ja kysellen miten päivä meni,
odottaen, että mieheke saa käännettyä näytöstää ja sitten

"oho!" järkyttyen, pienoisessa paniikissa, sitten
seurasi silmien räpyttelyä, joka enemmän näytti siltä,
että haluaa vaan sulkea silmät ja avattuaan toivoo näkevänsä jotain muuta
"mitä sun tukalle on tapahtunut?!" edelleen järkyttyneellä äänellä
seuraa lisää silmien räpyttelyä "edellinen oli parempi!"

tänks.
lähempä tästä vetämään muovipussin päähän
ja odottamaan tukan kasvuuta.
että semmonen oho.

oikiasti tukka on hyvä,
olen ehkä löytänyt uuden luottokampaajan,
ja tällä mennään!

.hius inspis.

etsin hius inspistä!
huomenna kutrit saksien alla
ja taas kerran olen kuontaloni kanssa pohdinnan alla..
pitäiskö saman mallin, naksisko otsiksen,
leikkaisko lyhkäsemmäksi vai antaisko kasvaa,
jaksaisko kasvattaa oman värin vai luottaisko purkkiin,
yhtä väriä vai tukuittain raitoja..

tätä pallonaamaa ei oikein voi verrata tuohon posh spiceen,
mutta kuontalon perusmalli meillä on ollu sama, tykkään.
mutta nyt  syys saa kaipaamaan uutta,
vähänkö niinkö aina syksysin aloitetaan uus harrastus jne.
otsis mullon ollu ja muistan sen tuskan kun sitä kasvattaa pois,
mutta onhan se ihan pirtiä, pistäskö semmosen?



ps. kolmas kerta toden sanokoon, nimittäin 3. kerta tällä
kampaajalla.. Rovaniemi on täynnä kampaamoja, mutta mistä
löytäis sen luotto yksilön..

.cookie jar.

täytin keksipurkin,
ilahdutin ystäväperheen iltateetä,
ja huomenna piristän työkaverien maanantaiaamua..
[resepti alunperin Esmeraldalta]

karpalo-valkosuklaa keksit
150 g margariinia
3 dl sokeria
loraus hunajaa
2 munaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
100 g valkosuklaamurusia
150 g kuivattua karpaloa





1) vatkaa pehmenneeseen margariiniin sokeri ja hunaja (korvaa 1dl sokeria siirapilla)
2) lisää seokseen munat yksitellen ja vartkaa hieman
3) sekoita kuivat aineet ja lisää sekoittaen seokseen
4) lopuksi sekoita joukkoon marjat ja suklaat
5) pistä pieniä nokareita taikinaa pelille isoin välein toisiinsa nähden
6) paista 8-13 minuuttia 200 asteessa
7) pistä purkkiin, syö maidon kera, vie kavereille!

.mikä ihana syy.

[kuvakaappaus hellan ja viinilasin välistä]

lauantai-ilta, ruoka uunissa,
leffa katsomista vailla,
sohvatyynyt kutsuvat,
ja punaviini ilmottuu..
ah, syys ja sade - mikä ihana syy
viettää viinipäiväntasausta!

.mansikka-suklaa marengit.

lauantaista voi loihtia rutkasti makiamman
vaikka "leipomalla" näitä superherkkuja,
kokeilin reseptiä valmistujaisjuhliin
ja reseptipyynnöistä sekä tyhjenneestä tarjoiluastiasta
päätellen nää oli suloisen näkönsä lisäksi myös hyviä..




mansikka-suklaa marengit

5 valkuaista
500 g tomusokeria
(½ mansikkatomusokeria, ½ normi)
2 rkl sitruunamehua
50 g tummaa suklaata








1) sulata suklaa ja annan sen jäähtyä
2) sekoita loput aineet kulhossa ja sekoita vesihauteen päällä
3) sekoita sähkövatkaimella niin kauan, että seos lämpenee
4) nosta seos pöydälle ja vatkaa kunnes seos on jäähtynyt ja jähmeää
5) lisää seokseen suklaa, nostele lusikalla niin, että massa jää raitaiseksi
6) paista 80 asteessa pari tuntia
[paista pelti kerrallaan jos haluat marengien säilyttävän huiput]
Jos haluat marengien pysyvän sisältä sitkeinä, säilytä tiiviissä astiat,
jos haluat marenkien kuivuvan kunnolla säilytä ilmavasti.


Nauti hymyssä suin ja hyvässä seurassa!

.lanternit.

rovaniemellä ei voi käydä marimekon tehttaanmyymälässä
ilman piipahdusta iittalan outlettiin ja toisin päin.
toissapäivänä menin alunperin iittalaan kurkkimaan,
löytäisinkö jotain lahjakortin arvoista iik-päiviltä,
käyttäisikö kortin kaikenlaisiin tarpeellisin eripari astioihin
vai ostaisiko jotain pysyvää, kaunista, suomalaista designia?

pienemmän, 190 mm, lanternin valmistus lopetetaan jouluna
ja kääk-päiviltä näitä ihanuuksia saa 35 €/kp [normihinta 59].
veistoksellisten tuikku"kippojen" muotokieli on aina
miellyttänyt silmääni ja sijoittaisin ne jonnekin asunnossamme,
kirkas lasi, rosteri ja valo, mikä täydellinen kombo,
alkaa jo houkuttaa...

juomalaseja ja lautasiahan tarvitsee aina,
mutta valmistujaislahjana saatu lahjakortti olisi
kiva sijottaa ehkä johonkin, mitä ei ehkä muuten tulisi hankittua,
taidankin huomenna piipahtaa (taas) napsulla!

sateista huolimatta mahtavaa viikonloppua, nauttikaamme!

.mustaa kultaa.

joskus osuu kauppaan oikiaan aikaan,
ja joskus tekee sieltä itseäänkin
yllättäviä heräteLÖYTÖJÄ!

lokakuun pimenevät illat,
ja se yksi j-alkuinen loppuvuoden aika,
varmaan aikaan sai sen, että olin aivan
sulaa vahaa näiden peltipurkkien eessä.

mustaa, kultaa ja nuo lintuset,
kaverille kerroin marin kuosin nimeksi kiurut,
pilkkahintaisten purkeissa lukee kuiteski kulkuset..

ja pssst purkkeja ei päätynyt vain omaan kaappiin,
kyllä nuista osa löytää itsensä pukinkonttiin,
kunhan saavat ensin makian sisällön..

.jos on aikaa vain yhteen..

blogiin tänään,
niin suosittelen Lilyn Pelkkää valoa Mistä tietää onko rakastunut

ajatuksia kaikille, etenkin parisuhdeihmisille,
allekirjotan kaikki 7 yksinkertaistusta
ja yritän vastaisuudessa ajatella niitä enemmän...

.tiistain tsempit.

oikeesti tämä soi jo viime viikolla
ja viikko ennen sitä töissä,
mutta tähänkin viikkoon tarvitaan omat rytmit.

viikonloppu toi muassaan niitä elämän
ikävämpiä yllätyksiä, niistä selvinneinä,
yritetään taas eteenpäin,
vähemmän valittaen,
enemmän hetkistä nauttien,
pikku tsempit on silti erittäin paikallaan.

<3 Lianne La Havas


kuuntele myös they could be wrong ja gone.