.se valo, ne sävyt.

en voi hehkuttaa kylliksi,
miten mahtavaa on viettää
työpäiviään metsissä,
kuten keskiviikkona,
harmaa saderintama väistyi,
tuoksui raikkaalle, sateelle ja syksylle,
ja aurinko sai värit hehkumaan.

i <3 my job.

.iik ja kääk.

iiiiiik!
iittala on [taas] täynnä löytöjä
ja miun taskussa polttelee käyttämätön lahjakortti..
onko joku jo käynyt apajilla?
sarjatonta vai samaa sarjaa..
lasia vai porsliineja?
yhtälailla kuin iiiiik tämon kääääk!

.mainonnanuhri.

mullon kauhia ostosmania,
tein diagnoosin ihan itse,
tilannetta korostaa se,
että viikonloppuna pääsee kiertelemään kaupoissa tampesterissä,
joten asioilla käydessä olen vältellyt kauppoja kuin ruttoa,
tämä tuntuu lisäävän turhaa shoppailuhekumaa.

mutta olenko mainonnanuhri,
jos olen tiedostanut tarpeeni,
nämä ovat ihan oikeita vaatehankintatarpeita,
ja nyt kun mainoslehtinen tippui postiluukusta parketille,
koin, että juuri nuo tietyt tuotteet voivat
tyydyttää olemassa olevat tarpeet..

ja että mitäkö ne tod. tarpeet mahtavat olla,
no vanha villakangastakkini on niin vanha ja nuhjainen,
että olen ommellut samat napit kiinni siihen jo kahdesti,
eikä tehokkainkaan nypynpoistaja enää voisi silottaa pintaa,
varsinkaan kun villa on kulunut etenkin olkapäiltä
ja laukun kohdalta olemattomiin, joten 1 tällainen kiitos?

kesän mentyä jouduin heittämään kolmen kesän takaiset
cittarin 8 euron mustat luottoballeriinat pois,
viime vuonna suutari vielä pelasti ne, joten nämä tarvitsisin töihin..






















en myöskään kehtaa kantaa läppäreitä ja työpapereita
ilmastointiteipillä korjatussa repussa,
joten myös seuraava nahkainen ihanuus olisi erittäin tarpeellinen...


























lisäksi toimistossa on niin kylmä, että olen jo nyt kahden villatakin alla,
voisiko casmere lämmittää toimistotyöläisen hartsoja..

Ja oliko jokin lause, ettei neljää ilman viidettä..?




















en osta mitään.
en tilaa yhtään mitään.
ainakaan ennen viikonlopun reissua!

.What If This Storm Ends?

viikon työ[tsemppi]biisi.
tämä kuvaa hyvin viime päivien oloja,
niin ilmastollisia kuin muitakin,
elän jännittäviä, yllättäviäkin aikoja,
noin niinkö työrintamalla..
kotona on onneksi seesteistä.

what if this storm ends,
and i don´t see you
as you are now
ever again..

.I heart your blog.

Ihanan blogin omaava Suveliina ilahdutti mieltäni tunnustuksella, suurkiitos!
Olen yleensä luvattoman huono, näitten tunnustusten kanssa, mutta eihän
näin mahtavaa post it -lappua voi jättää jakamatta eteenpäin.

Tunnustuksen ohjeet ovat seuraavat:

1) Kiitä linkin kera blokkaa, jolta sen sait
2) Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä
3) Kopio Post it -lapun kuva ja liitä blogiisi
4) Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin
kerrottu "vain" Post it -lapulla ja toivo, että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpänin.

Päiviä ilahduttavia blogeja on monia, mutta tunnustus lennähtää
minulta seuraaville satunnaisessa järjestyksessä:

kimpassa
Sort of pink.
kelloportti
eilen tein
52 week of deliciousness

kiitos kivoista blogeistanne ja kivaa uutta viikkoa!

.luontoilu.

Missä menee kotoilun ja luontoilun ero?
Viime viikon työreissussa Metsähallitus lanseerasi luontoilu -termin
puolihuolimattomasti, oikein trendikästä, kovin sopivaa, tykkäsin.
Tykkäsin myös etelän väelle yrittettiin kertoa mitä >>eräily<< on.
Tänään kotoilin ja luontoilin mökillä..
pistin kymmeniä kukkasipuleita multaan,
metästimme pyitä, jotka kuitenkin pysyivät metsän pivossa,
perunapenkin vihriät kasvustot olivat pakkasessa lakastuneet,
joten oli aika kuokkia sato talteen,
ensimmäinen, muttei todellakaan viimeinen, rosamundasato ikuna,
tämä alotteleva multasormi on niin ylpeä ja iloinen!

.great day.

lauantai oli aivan ihana päivä.
nautin yhtä paljon kuin iiris yläpuolisessa kuvassa..
lähes kaikki lähimmät luona,
kiireetöntä yhdessä oloa, herkkuja, aurinkoa,
muutama sadekuuro tunnelmaa luomassa..
illalla pienemmällä porukalla,
pöydällä kynttilämeri,
lauteilla pehmetä löylyt,
täydellinen päivä kertakaikkiaan..

ps. olen saanut tunnustuksen, pitää pistää se kiertoon heti
kun palaan todella ikävältä työmatkalta..
pakko mennä 3 päiväksi parhaaseen ruska-aikaan
luksusmökkiinpyhätunturille, todella vastenmielistä..

.pakastan, hilloan, sekoan.

mistä näitä marjoja oikein tulee?

saan ehkä syyttää vain itseäni.. ja vähäsen miehekettäkin.
sunnuntaina lähdimme porukalla katsastamaan puolukoita,
yhdellä poimurilla nelikätisesti saatiin niin paljon hillopuolukoita,
että mulla loppuu pian kylmäsäilytyskapasiteetti..

apropoo.. piirakoita, muffinsseja, survosta, pakastusrasioita, joululahjaksi?!

emäntäkoulu on aivan yliarvostettua,
kyllä tämmönen itseopittu marttailu on paljon mahtavampaa!

yleismarttailun lomassa yritän
olla supersokerileipuri,
lauantaina piän
valmistujaiset lähiperheelle,
saisko päiviin lisätunteja?






ps. note to self hanki reikäkauha ja isompi kattila