.love my job.

[kuva we <3 it]


työ pitää kiireisenä,
inspiroidaan, inspiroidutaan
ja pidetään aivoriihtä uuden
työprojektin kick-off päivillä,
töitä aamusta yöhön, kirjaimellisesti.
ihan superi projekti, paljon työtä,
pääsen kehittelemään uutta ja kivaa
ja vielä kolmen maan alueella, huimaa.


to-pe vierähtää koulutuksessa
helsingissä, ei pääse aivot lepäämään.
mutta mie pääsen,
la hieman kiertelyaikaa
ennen paluulentoa kotiin
ja sunnuntaina nollataan viikko!

.viikonlopun valot.

savun tuoksua tukassa,
kipinöiden kapsetta korvissa,
märkä bernhardilainen jaloissa,
raikas kevätilma ulkona,
lähes loputonta pulinaa ja naurua,
vitsi miten kiva viikonloppu!





niin ja vaikka etelässä on kuulemma
alkanut kesä, kesäajan myötä,
niin meillon siltiki vielä talvi,
pian kohta kevät ja nautimme vielä
auringosta hangilta ja
nuotiosta kodassa.

.marigoogle.

[kuva by google]

ha, aamun hauskin.
hilpiää tiistaita!

.vuosi enemmän.

syntymäpäiväni on ollut..
aurinkoinen ja keväinen,
rento ja rauhallinen,
pieniä yllätyslahjuksia,
kahvittelua useampaan otteeseen
eli useampi herkullinen
kakkupala mulle!

.metamorfoosi.

"Oi jospa olisi koko elämä edessä
- saada maalata."
Helena Schjerfbeck

Käykää katsomassa
Helena Schjerfbeckin
metamorfoosi Kuusisaaressa tai Heurekassa,
hetken aikaa myös HS:n sivuilta.

Pistää pohtimaan,
koska tarttuisi taas
siveltimeen itsekin.

.2:39.

mietin ettei tässä touhussa ole järkiä..
ensimmäisten työviikkojen aikana olen onnistunut
kartuttamaan itselleni työtunneista plussaa,
oli pakko pitää niitä pois, koska seuraavilla
viikoilla sitä kertyy pakosti lisää,
lähden siis töistä yhden maissa ja
mitäpä teen sen jälkeen perjantaina aina
edelleen kello seitsemältä illalla?

no viimeistelen gradua tietenkin.
kaikki kiva loppuu aikanaan.
tarpeeksi monta viikkoa ko lusmuilee,
niin tässä on tulos.
teen tätä maks tunnin enää.
ikinä. toivottavasti.
..ja millä tästä illasta selvitään?
yhdellä kovalla kitarasoololla,
joka alkaa biisin soitua 2 minuuttia ja 39 sekunttia.

got one eye on the road and one on YOU!

parempaa perjantaita kaikille muille!

[ps. la ja su piän niiiin vapaata
pps. saman bändin princess of chinan -kipaleen
paras kohta alkaa muutes 3 minuutin ja 5 s kohdalla]

.sunday meal.

meän talouden kotikokki on mieheke,
mie kyllä leivon ilosesti silloin tällöin,
mutta jokapäiväiseen ruoanlaittoon
minua ei oo tarkoitettu..
uuen keittiön myötä olemme hieman useammin
tehneet yhdessä sapuskaa ja son kyllä mieleeni,
mutta aina silloin tällöin..
hyvän reseptin myötä saatan intoutua
valmistamaan koko ruoan itseksenikin,
sellainen resepti löytyi Kivistön keittiöstä,
herkullinen ruusukaali-lohi resepti..

resepti on pyörinyt, ruusukaaleineen,
mielessäni jo monta viikkoa ja
sunnuntain kunniaksi innostuin..
ja voi pojat ja tytöt, soli hyvää!
jopa mieheke, joka kaupassa
nyrpisteli nenäänsä kaaleille,
intoutui kehumaan ateriaa.





kehut irtosivat seuraavalla reseptillä,
jossa erona kivistön alkuperäiseen on
uupuva seesamiöljy ja extrana parsakaali..

elikkäs ruusukaalin tie miehen sydämeen menee näin:

1) pistä uuni kuumenemaan 200 asteeseen
2) leikkaa paketillisesta ruusukaaleja kanta pois
ja poista uloimmat lehet
3) leikkaa parsakaalista sopivan kokosia palasia
4) laita lohi pellille ja reunoille rehut
sekä pussillinen cashew pähkinöitä
5) sivele 2/3 kastikkeesta kalan
ja loput kasvisten päälle
6) paista kunnes kala kypsää (25-40 min)
7) tarjoile ja nauti!

kastike:
4,5 rkl soijaa
2,5 rkl öljyä
1 rkl hunajaa





ps. meillä on pöydille hiipinyt lisää vihriää,
pieniä pääsiäismunia..

.valoa kohti.

naistenpäivän ruukkunarsissit.
voimaannuttava vihriän säyv.
kasvun ihme.

sormet syyhyää multaan,
siemenpussi ostoksille,
ruukkukaupoille.

ensimmäistä kertaa parveke,
jota sisustaa,
jossa kasvattaa,
josta nauttia.

***

virkeää vaihtuvaa viikkoa!

.sileitä unelmia.

..voiko verhot mankeloida?
ikuisuus kausiflunssasta huolimatta,
päätin aamulla, että raskas
silkkinen talviverho saa väistyä
keveiden, kapeiden ja raikkaiden
kevätpaneeliverhojen tieltä.

tuumasta toimeen ja silittämään,
hikihän siinä tuli.
silittimeni on äidin ikivanha
höyrysilitysrauta, johon ei voi
laittaa sisälle vettä, koska
höyryn sijaan kankaisiin saa
tällöin vain vesirannut.

ensin sumutin verhot kauttaalta,
silitin nurjalta puolelta,
sumutin oikean puolen,
silitin oikean puolen,
säädin lämpöä kovemmalle,
silitin uudelleen nurjan ja oikean puolen,
ja kaiken tämän loputtoman silittämisen
jälkeen, olisin edelleen voinut
taitella verhot vanhojen taitteiden mukaan.

tuli vähän semmonen olo,
että ei hyvää päivää, tässä touhussa on
jotakin hyvin väärää.. kaikkia kohtaan,
sairasta silittäjää, herkkiä kankaisia verhoja
ja ehkä vähän vanhaa rautaparkaakin.

harva nainen haluaa mieheltä miksikään lahjaksi
kodinkoneita, mutta aamuinen tuskastuminen sai
miut toistamiseen vinkkaamaan miehelle,
että ens synttäri- [tasan viikon päästtä]
tai vaikka sitten joululahjaksi,
mulle todellakin saa ostaa uuden silitysraudan!

.siirtymävaiheessa.

..ulkona on häikäsevää, mulla on sisänenkello sekaisin.

yritän siirtää sitä itelle sopivimpaan työaikarytmiin,
liukumien puitteissa toki, menen mielummin mahd. aikasin töihin
ja tulen sieltä vastaavasti mahd. aikasin kotia..
tässä 2s viikon kohalla kroppa on vielä ihan pihalla,
heräilen keskellä yötä, aamut ei vielä ole mukavia
ja iltasin en tahdo jaksa valvoa.
blogostaniasta olen ollut ihan pihalla jo viikkoja,
ei jaksa.

tällaista tää on, työelämään siirtyminen..
kun pitää olla yltiöskarppi työajan,
niin energia on vähissä iltaisin.
mutta ei mene kuin pari viikkoa,
niin luulen olevani taas jaksavaisempi,
ko pääsee kiinni rytmiin..

sen verran koitan tsempata, että koska
työmatkasta liikuntaa kertyy olemattoman vähän,
koitan heti kotiin päästyäni lähteä lenkille suksilla tai ilman.
viikonlopun huippiskelit innoittivatkin sunnuntaina sivakoimaan
mökin järven jäällä jopa kahdesti pitkät yli tunnin lenkit,
ja paremmat hankikelit ovat vielä edessä..

työpaikan porukasta en ole vielä saanut ihan kiinni,
enkä ole esim. vielä löytänyt meän kahvihuonetta.
mutta työsarkaa onkin ollut paljon, ja vissiin tulee olemaankin,
ihan hyvä. olen myös aika riemuissani uusista aluevaltauksista
ja niistä ropisseista nimikkeistä..
suunnittelija, tiedottaja ja tulevina viikkoina myös taittaja,
you name it, i do it!

inDesignilla olen värkännyt viimeksi varmaan kun version alkoi 2 tai 3:lla,
mutta eipä hätää, heti ko löysi oikiat napukat niin johan alko 5.5:kin rullaamaan,
parin päivän jälkeen + edellisten työkokemusten jälkeen osaan sitä kuitenkin jo 200 % enemmän
kuin talon VIESTINTÄpäälliköt, jotka ovat vastuussa myös raporttien TAITOSTA,
minen käsitä miten taittajat ei osaa käyttää inDesignia..
oliko se osa sitä valtion tehokkuus- ja tuottavuusohjelmaa?

mutta jos tämä jalotaito takaa mulle lisää työkuukausia, niin en valita,
sitä paitti on se aika hauskaakin puuhaa,
saa tuottaa oman alansa sisältötekstiä ja vielä ite taittaa ja kuvittaa sen,
ja siitä vielä maksetaan palkkaa?! parhautta.

.tunnustus ja seitsemän.

Yllätyksekseni sain tämän tunnustuksen itseäni inspiroivalta Suveliinalta ja hänen monipuoliselta Fallen for an old chair -blogilta, kaunis kiitos siitä! Koen hyvin ongelmalliseksi jakaa tätä tunnusta eteenpäin, varsinkaan 15 tyypille, joten kerron vain 7 asiaa itsestäni ja jatkan inspiroivien ja ihanien blogin seurailua..


1. sosiaalisena ihmisenä koen toisinaan ahdistusta halutessani olla epäsosiaalinen

2. voisin syödä hyvää sushia [melkein] rajattomasti

3. järjestelmällisyyteni menee toisinaan yli

4. tuhlailen vähäisiä varojani sisustuslehtiin, vaikka ne parhaat ideat tulevat muualta

5. en pidä keväästä ja haaveilen jo ensi joulusta, saako kortteja askarrella nyt?

6. alan kypsyä kaiken laiseen blogiteippailuun

7. en kosinut miestäni karkauspäivänä, ajattelin kyllä.